Yle Kioski

Aarre­laiva
odot­taa
omista­jaansa

Ahvenanmaan edustalta löytyi aarrelaiva. Meren pohjassa on miljoonaomaisuus, joka voi olla sinun.

Julkaistu 8.8.2015 klo 7.00

Teksti: Emma Grünn
Kuvat ja taitto: Tuomo Björksten
Grafiikka: Jami Nurminen
Video: Loxus Technologies

Aarrelaiva Kantava sukeltaja Mikko Simolan kännykkäkuvassa.

Aarre­laiva
odot­taa
omista­jaansa

Ahvenanmaan edustalta löytyi aarrelaiva. Meren pohjassa on miljoonaomaisuus, joka voi olla sinun.

Julkaistu 8.8.2015 klo 7.00

Teksti: Emma Grünn
Kuvat ja taitto: Tuomo Björksten
Grafiikka: Jami Nurminen
Video: Loxus Technologies

Anna palautetta jutusta

Meriarkeologiaa harrastava sukeltajaryhmä kertoo löytäneensä aarrelaivan Ahvenanmaan edustalta. Ryhmä on vakuuttunut, että hylky on vuonna 1925 myrskyssä uponnut höyrylotja s/s Kantava.

Myös viranomainen pitää hyvin todennäköisenä, että kyseessä on Kantava. Uppoamispaikka lähellä Lågskärin saarta on ollut tiedossa historiankirjoista. Aluksen kätköissä lepää yhä 290 tonnia kuparia.

Kioski pääsi ensimmäisenä Suomessa tutustumaan sukeltajaryhmän merenpohjasta ottamaan kuvamateriaaliin.

– Olemme verranneet hylyn mittoja höyrylaiva Kantavan piirustuksiin, ja mitat ovat samat. Hylyn uppoamispaikka on juuri siellä, missä sen kirjan mukaan pitikin olla. Lasti on lastattu samalla tavalla, ja lastin materiaali näyttää hyvin pitkälti siltä, että on oikea hylky kyseessä, löytäjäryhmään kuuluva viistokaikuoperaattori Mikko Simola kertoo.

Aarrelaiva Kantava sukeltaja Mikko Simolan kännykkäkuvassa.

Projekti aloitettiin reilu kaksi vuotta sitten. Ahvenanmaalaisista ja mannersuomalaisista koostuva 6–8 sukeltajan ryhmä on tehnyt tiivistä yhteistyötä. Ryhmä lopetti hylyn tutkimisen noin viikko sitten ja ilmoitti Ahvenanmaan maakuntahallitukselle löydöstään.

– Olisin todella yllättynyt, jos se ei olisi Kantava, toteaa Ahvenanmaan museoviraston meriarkeologi, Marcus Lindholm.

Laivassa voi olla kultaa

90 vuotta sitten syysmyrsky ravisteli höyrylaiva Kantavaa, jonka lastina oli muun muassa 290 tonnia kuparia. Aluksen höyrypannu räjähti, ja meri nielaisi koko lotjan miljoonalasteineen. Koska uppoamisesta on alle sata vuotta, se ei ole suojeltu kohde eikä siten valtion omistama.

– Sen takia me nyt olemmekin tässä. Haluaisimme löytää hylyn omistajan. Me emme sitä omista ja haluaisimme luovuttaa koordinaatit omistajalle, joka päättää mitä tekee lastille ja laivalle. Se voi olla hyvin arvokas, Simola sanoo.

Aarrelaivaksi Kantavaa voi kutsua juuri sen arvokkaan lastin vuoksi. Nykyisen kuparin hinnan mukaan 290 tonnia kuparia on arvoltaan noin miljoonaa euroa. Eikä siinä vielä kaikki.

– Meistä on aika kiehtovaa, että kuparin seassa voi olla jonkin verran kultaa. Tuohon aikaan ei osattu erotella kultaa kuparista, Simola toteaa.

Sukeltaja Mikko Simola Takana on reilu kahden vuoden työ, johon kuului paljon laskemistä, paperityötä, arkistoissa käymistä ja tarvittavien lupien hankkimista, yksi hylyn löytäjistä, Mikko Simola kertoo.

On mahdollista, että kuparin seassa on kymmenistä jopa satoihin kiloihin kultaa. Lastin koostumus kuitenkin selviää tarkasti vasta, kun siitä joskus otetaan mahdollisesti näytteitä. Hylky on yhä koskematon, sillä ryhmä on vain mittaillut ja kuvannut hylkyä meren alla tutkien.

– Siellä se hylky tällä hetkellä kaikkine lasteineen odottaa mahdollista omistajaansa, ja pimeys pitää hylyn salaisuuden toistaiseksi tallessa, Simola kuvailee.

Kuparin koostumuksen lisäksi oman mysteerin asiaan tuo lastin omistajuus. Laivan omistajat uppoamishetkeltä ovat tiedossa, mutta itse lastin omistaja voi olla mahdollisesti joku aivan muu. Tähän kaivataankin nyt vastauksia.

– Ei ole löytynyt vielä mitään dokumenttia siitä, kuka omistaa lastin, toteaa Ahvenanmaan museoviraston meriarkeologi Marcus Lindholm.

– Meillä on hyvä porukka tässä, ja tämä on ollut mielenkiintoinen projekti. Olemme nyt saaneet selvitettyä, mikä hylky on kyseessä – se oli meidän tavoite. Me emme sitä todellakaan omista, eikä meillä ole muuta intressiä kuin seurata ja ilmoittaa omistajalle koordinaatit, Simola toteaa.

Kartta aarrelaiva Kantavasta

Syysmyrskyn syleily, pahuksen pumppu ja räjähdys koituivat kohtaloksi

Kantavan uppoamistarina on melko tarkasti kuvattu Suomen rannikon aarrelaivat -kirjassa, jonka yksi kirjoittaja on arvostettu ja Suomen kokeneimpiin hylynetsijöihin lukeutuva Rauno Koivusaari. Kirjassa kerrotaan, kuinka höyrylotja s/s Kantava jätti Tukholman sataman taakseen syyskuussa 1925 ja suunnisti Pietariin.

Sää suosi, ja matka taittui leppoisasti. Pian kuitenkin syysmyrsky syleili lotjaa turhankin ronskisti, ja laivan injektori meni rikki. Konemies ei saanut pannuihin enää täyttä painetta. Vesi nousi jatkuvasti konehuoneessa ja aallot murtuivat laivan yli.

Kansanedustaja Juho Kaskinen
Laivakortin mukaan Kantavan yksi omistajista vuonna 1925 oli Juho Kaskinen. Hän oli maanviljelijä, kansanedustaja ja kunnallisneuvos. Ahvenanmaan maakuntamuseosta vahvistetaan, että muun muassa hänen jälkeläisensä ovat yhä hylyn omistajia. (Kuva: Eduskunnan arkisto)

Pian pääteltiin, että laivassa on vuoto, ja kapteeni antoi miehistölle käskyn jättää laiva räjähdysvaaran vuoksi. Lähellä ollut alus kaljaasi Johannes poimi koko miehistön turvaan juuri viime hetkillä. Viisi minuuttia tästä Kantavan höyrypannu räjähti, ja alus katosi meren syvyyksiin.

Hylky löytyi heti ensimmäisellä etsintäkerralla

Mikko Simola kertoo, että heidät innoitti hylyn etsintään juuri Suomen rannikon aarrelaivat -kirja, jonka pohjalta laskennat hylyn mahdolliseen löytöpaikkaan tehtiin.

Paperitöiden, laskelmien ja valmistautumisen jälkeen ryhmä lähti merelle. Laivan perässä vedettiin viistokaikuluotainta, joka piirsi merenpohjasta tarkkaa kuvaa. Pian tärppäsi. Ryhmän sukellukset ulottuivat jopa 90 metriin.

– Se löytyi yllättävän helposti, tai siis nopeasti. Kyllähän siinä kuohuviinipullo avattiin rannassa ja juhlistettiin tätä. Karskeja miehiä kun ollaan, niin ei siinä mitään onnenkyyneleitä kuitenkaan, vaan teknisestä suorituksesta nautittiin.

Nyt parin vuoden tutkimukset ovat ohi, ja ryhmä suuntaa uusille vesille ja muille hylyille.

– Mielenkiintoinen juttu. Ihme, että tällainen laiva on pysynyt salassa eikä sitä kukaan ole löytänyt. Toisaalta, paikka on hankala ja meillä oli hyvät välineet, hyvä porukka ja hyvä pohjatyö. Muut etsijät suosivat ehkä helpompia kohteita.

Mitä mieltä olit tästä jutusta?

Luitko jutun kokonaan vai silmäilitkö?

Vapaa palautteesi

Jos haluat auttaa meitä todella, kerro vähän taustastasi

Keräämme tiedot luottamukselliseen, Yleisradion sisäiseen tietokantaan. Arvioimme tietojen perusteella, millaisesta sisällöstä erilaiset ihmiset tykkäävät. Taustatietosi tallennetaan muistiin laitteesi evästeisiin. Seuraavalla kerralla palautetta antaessasi sinun ei tarvitse enää naputella samoja tietoja. Yksittäisiä ihmisiä ei voi tunnistaa tietojen perusteella.

Ikä

Sukupuoli

Asutko kaupungissa vai maalla?

Kiitos! Palautteesi on lähetetty eteenpäin!