Testaa, oletko nopeampi kuin Iiro Seppänen tai Marcus Grönholm!
Halusimme tietää, mitkä asiat vaikuttavat ihmisen reaktionopeuteen. Teimme testin. Kokeile itse ja katso, miten hyvin pärjäät tunnettuja ihmisiä vastaan.
Julkaistu 31.7.2015
Julkaistu 31.7.2015
Iiro Seppänen tuottaja, ex-taikuri
192 millisekuntia
"Reaktionopeus lienee peräisin kaikista taikuriharjoituksista. Myöhemmin base-hyppääminen on ehkä auttanut motoriikkaa. Oli miten oli, lähden nyt juomaan kultakahvit.
Slaava Räsänen Counter Strike -pelaaja
222 millisekuntia
"Harjoittelen kotona reaktionopeutta samalla tavalla. Counter Strike on auttanut siten, että armeijassa sain taktisista tehtävistä hyvät pisteet."
Mea Ekroos tanssipelaaja
236 millisekuntia
"Tanssipeleissä ratkaisevat rytmitaju, vauhtikestävyys ja reaktionopeus. Olen käynyt salilla, mutta ei siitä ole hyötyä pelissä. Rauhallisuus tuo voiton."
Marcus Grönholm rallikuski
283 millisekuntia
"Minusta tuntuu, etten ole ollut koskaan erityisen hyvä reaktionopeudessa. Ralliauton ratissa ei kannata tehdä äkkinäisiä liikkeitä."
Tulokset ovat linjassa tutkimusten kanssa: Kun mitataan ihmisen reaktionopeutta odotettavissa olevaan asiaan, tämän testin tulokset ovat yhdenmukaisia kansainvälisten testien kanssa. Vaihteluväli on yleensä 200–250 millisekuntia.
Reaktionopeus yllättävässä tilanteessa on hitaampi: Jos ihminen joutuu täysin yllättävään tilanteeseen – katolta on tippumassa tiili päähän – reaktionopeus on tutkimusten mukaan noin 800–1 200 millisekuntia.
Iällä on väliä: Reaktiokyky hidastuu vanhemmiten.
Testi on tasapuolinen: Jos testiin ei liity minkäänlaista valintaa, kilpailijat ovat lopulta samalla viivalla. Testi mittaa keskittymiskykyä. Kioskin testissä huomattiin, että Marcus Grönholm, joka teki testin ainoastaan Kioskin toimituksessa muiden ihmisten ympäröimänä, sai huonompia tuloksia kuin muut, jotka uusivat testin rauhassa kotona.
Urheilussa reaktioon liittyy aina valintaa: Esimerkiksi huippujalkapalloilijan ja keskivertopelaajan erottaa kyky valita paras ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti. Huippupelaajat oppivat katsomalla aikaisempia pelejä, pelaamalla paljon, käymällä erilaisia tilanteita läpi ja oppimalla kokemuksesta. Heillä on pitkäkestoisessa muistissa valtavasti erilaisia toimintamalleja. Kun pallo tulee kohdalle, he osaavat laskea kokemuksen kautta nopeasti, mitä kannattaa tehdä.
Juttuun on haastateltu Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden dosenttia Jari Takataloa. Voit testata nopeutesi elektronisessa urheilussa 2.8.2015 asti jatkuvassa Assembly-tapahtumassa Helsingissä.
Kioskin työryhmä: Tuomo Björksten, Matti Vakkilainen, Jarkko Ryynänen, Juha Kiiskinen, Jami Nurminen, Tiina-Rakel Liekki.